Mitä speltti on?

Speltti on vehnänsukuinen jalostamaton vilja noin 10 000 vuoden takaa. Se on säilyttänyt ainutlaatuisen ja alkuperäisen koostumuksensa näihin päiviin saakka. Speltin hyödyt ovat kiistattomia sekä luonnon kiertokululle että ihmiselle.

Speltti on kasvuvaatimuksiltaan vaatimaton ja se sopii erityisen hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn mukautuen luonnon omaan ekologiseen kiertoon. Se menestyy ilman lannoitusta karuillakin maaperillä ja sen kasvualue ulottuu Suomessa vehnää korkeammalle, aina Oulun seudulle asti. Parhaiten speltti viihtyy vähäravinteisilla rinnemailla. Usein sanotaan, että speltin sadot jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin tavallisen vehnän, mutta kokemus on osoittanut, että ammattitaidolla viljeltynä myös speltti tuottaa hämmästyttäviä satoja. Speltin viljely on hyväksi luonnolle; kun lannoitusta ei tarvita, säästetään ympäristöä. Speltin

jyvä itsessään on paremmin suojattu ilmansaasteita vastaan kuin tavallinen vehnän jyvä, sillä speltin jyvää peittää kova ja tiivis kuori. Speltin jyvä on seitsemän kerroksinen. Jyvä on ydintä myöten erinomaista, maukasta ja arvokasta ravintoa. Speltin viljelijät ovat Suomessa joko biodynaamisia tai luomuviljelijöitä.

Speltin historia

Vehnän sukuun kuuluvat viljat ovat olleet ihmisten ravinnon tärkeä osa ainakin 19 000 vuoden ajan. Aluksi jyviä on kerätty niiden luonnollisilta, alkuperäisiltä kasvualueilta. Myöhemmin, agrologisten löytöjen mukaan noin 12 000 vuotta sitten, viljely on ollut jo laajalle levinnyttä. Vehnälajeja, villejä ja viljeltyjä, on monia mutta kautta historian vehnän lajeista speltti on ollut arvostetuin. Useat muinaiskulttuurit käyttivät spelttiä ravinnoksi merkittävissä määrin. Sanotaan, että Egyptin faaraoiden armeija oli kauan voittamaton speltin ansiosta, Aleksanteri Suuren kerrotaan valloittaneen maailman joukoilla, jotka söivät spelttiä ja Rooman keisarit eivät tarinan mukaan olisi pystyneet valloittamaan maailmaa ilman spelttiä. Keskiajalla Euroopan luostareissa opetettiin speltin parantavan sairaita. Speltti levisi Balkanille ja muualle Eurooppaan Lähi-Idästä pronssikauden aikana 4000–1000 eKr. Speltin tuotanto on säilynyt merkittävänä tietyillä alueilla Saksassa ja Sveitsissä aina näihin päiviin asti. Suomessa spelttiä kasvavaa viljelyalaa on nykyään noin 2 000 hehtaaria.

Superspeltti – speltin ravintosisältö

Speltti on ravintoarvoltaan ja terveysvaikutuksiltaan hyvä vilja. Se sisältää runsaasti B-vitamiineja, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnalle ja hermoston toiminnalle. Speltistä löytyy kaikki kehon tarvitsemat aminohapot ja siitä 13–18 % on hyvälaatuista proteiinia. Speltti sisältää myös runsaasti erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua. Koska speltti parantaa aineenvaihduntaa, se sopii erityisen hyvin vatsa- ja suolisto-ongelmista kärsiville. Jopa jotkut vilja-allergiset pystyvät nauttimaan speltistä. Speltti sulaa elimistössä hyvin ja imeytyy helposti. Speltin kuiturakenne aktivoi vatsan ja suoliston toimintaa puhdistaen elimistöä kuona-aineista. Koska elimistö saa speltin ravintoaineet tasaisesti käyttöönsä, verensokeri pysyy tasaisena ja näläntunne pitkään poissa. Speltti hillitsee myös makeannälkää. Olotila pysyy pidempään vireänä ja aktiivisena. Tämän vuoksi speltti sopii hyvin myös diabeetikoille ja painonhallinnan kanssa kamppaileville.

Speltillä on kehoa vahvistava ja uudistava vaikutus. Se sisältää runsaasti vitaaliaineita, joita keho tarvitsee kasvuun ja soluravinnoksi. Sisäistä lämpöä tuovat ominaisuudet säästävät kehon omia lämpövarastoja. Speltti edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia osana monipuolista ja puhdasta ruokavaliota.


SunSpelt_Fields_Final


Kotimainen luomukvinoa

Kvinoa on alunperin eteläamerikkalainen hiilihydraattipitoinen ruokakasvi. Se ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan. Kvinoaa on viljelty Andeilla noin 5000 vuotta. Se oli inkojen tärkein viljelyskasvi. Ennen maissin yleistymistä sitä viljeltiin myös Pohjois-Amerikan puolella. Kvinoa on saanut suuren suuosion länsimaissa etenkin keliakiaa sairastavien osalta, koska se on luontaisesti gluteeniton. Kvinoan siemenet kypsyvät noin 15 minuutissa. Sitä käytetään riisin tapaan.

SunSpelt Kvinoa on suomalaista ja eroaa ulkomaisesta siinä, että jyvät ovat hieman pienempiä ja puuroutuvat paremmin. Suomalainen kvinoa on ehdottoman ekologinen
valinta.

Kvinoa sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa, mikä on harvinaista kasvikunnan tuotteissa.Kvinoassa on 14 % hyvälaatuista proteiinia, jonka aminohapporakenne sisältää merkittävästi esimerkiksi leusiinia, arginiinia ja tryptofaania. Kvinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa ja se sisältää paljon ravintokuitua, fosforia, rautaa ja magnesiumia.


quinoq-field-880x1024